NIRVEXA INSIGHTS, SYYSKUU 2026
Suomi ja tekoäly 2026: maa, joka ei voi enää sanoa ”valmistaudumme”
Valvonta on alkanut, markkina jakautuu kahtia, ja sivussa odottavien pk-yritysten aika käy vähiin.
Kuuma aihe: Suomi on ensimmäinen EU:n jäsenvaltio, joka todella valvoo tekoälysäädöstä
Suomesta tuli 1.1.2026 ensimmäinen EU:n jäsenvaltio, jolla on täysin toimivat valvontavaltuudet EU:n tekoälysäädöksen nojalla. Suomen viranomaiset voivat siis jo nyt tutkia ja auditoida yrityksiä sekä määrätä niille sakkoja, kun suurin osa muusta Euroopasta ei ole vielä edes nimennyt omaa tekoälyvalvojaansa. Suomalaisyrityksille tekoälyn vaatimustenmukaisuus on huomaamatta muuttunut tulevaisuuden aiheesta tämän päivän asiaksi.
Tämä on tarinan toinen puoli: sama raportti kuvaa markkinaa, joka jakautuu nopeasti kahtia. Mukava keskitie, jossa yritykset kokeilevat vähän ja odottavat, on lähes kadonnut. Joko rakennat tekoälyn osaksi liiketoimintasi ydintä tai jäät jälkeen. Turvallista paikkaa pelkälle odottamiselle ei enää ole.
Hyödyt: miksi suomalaisyritykset oikeasti tekevät tätä
FAIR European Digital Innovation Hubin kysely (Haaga-Helia, aineisto kerätty talvella 2025/2026) tavoitti 200 yritysjohtajaa ja tekoälyasiantuntijaa, ja siitä nousi esiin johdonmukainen ja uskottava kuva:
- Nopeus ja prosessien tehokkuus on yleisimmin mainittu hyöty: lähes kolme neljästä vastaajasta kertoo konkreettisista ajansäästöistä.
- Noin joka neljäs kertoo, että tekoäly on tuonut uutta liiketoimintaa tai se on rakennettu suoraan heidän myymäänsä tuotteeseen tai palveluun. Merkittävällä osalla käyttöönottajista tekoäly on siis edennyt sisäisiä työkaluja pidemmälle.
- Noin puolet odottaa automaation vapauttavan työntekijöitä jatkossa arvokkaampiin tehtäviin.
Sitran Growth Atlas 2026 tuo hyödyllistä taustaa: Suomi kuuluu jo EU:n kärkimaihin yritysten tekoälyn käyttöönotossa, mutta tämä ei ole vielä täysin näkynyt talouskasvussa, koska laskentakapasiteetti ja datanhallinta laahaavat tavoitteiden perässä.
Kipukohdat ja varoitukset: osa, josta kannattaa puhua rehellisesti
Tässä kohtaa rehellinen neuvonantaja lopettaa hehkuttamisen:
| Ongelma | Miksi sillä on merkitystä |
|---|---|
| Investoinnit eivät vastaa tavoitteita | Saman AI Finlandin raportin mukaan tyypillinen tekoälyprojekti maksaa yhä alle 100 000 euroa, ja koko aineistossa vain kaksi investointia ylitti miljoona euroa. Moni yritys vasta kokeilee eikä vielä uudista toimintaansa. |
| Todellinen aukko sääntelyn tuntemisessa | FAIR EDIH:n tutkimus sanoo sen suoraan: yritykset investoivat ja rakentavat, mutta niiden käsitys sovellettavasta sääntelystä on ”ohuella pohjalla”. |
| Pk-yrityksiltä puuttuvat resurssit sääntelyn noudattamiseen | Toisin kuin suuryrityksillä, useimmilla suomalaisilla pk-yrityksillä ei ole tekoälyä varten omaa juristia eikä sääntelyn noudattamisesta vastaavaa henkilöä, joten velvoitteet jäävät huomiotta tai ne hoidetaan myöhään ja kalliisti. |
| Valvonta ei ole enää teoriaa | Suomen valvovalla viranomaisella on nyt valtuudet tarkastaa ja määrätä sakkoja, ja tekoälysäädöksen mukaiset seuraamukset voivat riskiluokituksesta riippuen nousta jopa 7 prosenttiin maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Lisää sääntelyn määräaikoja on tulossa elokuuhun 2026 asti. |
Hyvä uutinen useimmille pk-yrityksille: arkiset työkalut, kuten asiakaspalvelun chatbot, kuuluvat tyypillisesti tekoälysäädöksen ”rajoitetun riskin” luokkaan eivätkä suuririskisten järjestelmien luokkaan. Keskeinen velvoite on yksinkertaisesti läpinäkyvyys, eli käyttäjälle on kerrottava, että hän on tekemisissä tekoälyn kanssa. Se ei vaadi paljon, mutta sen laiminlyönti on juuri sellainen helposti vältettävä puute, jonka valvojat yleensä löytävät ensimmäisenä.
Miksi Nirvexa
Nirvexa asettuu juuri siihen aukkoon, jota raportit kuvaavat: hajanaisten tekoälykokeilujen ja sellaisen tekoälyn väliin, joka on aidosti rakennettu liiketoiminnan ytimeen oikein ja turvallisesti.
-
MITOITETTU
Oikean kokoinen, ei suuryritysten hinnoilla
Toisin kuin kuusinumeroiset suuryritysten tekoälyohjelmat, Nirvexan ratkaisut, myös asiakaschattiin ja ajanvaraukseen tarkoitettu Niroxa, on rakennettu niille pienille ja keskisuurille suomalaisyrityksille, jotka raporttien mukaan ”eivät ole vielä aloittaneet”, eikä mukaan pääseminen vaadi seitsennumeroista sitoumusta.
-
TIETOTURVA
Tietoturva ja vaatimustenmukaisuus oletuksena, ei jälkikäteen
Niroxan asiakaschatin ja ajanvarauksen infrastruktuurille on jo tehty kattava tietoturvatarkastus: tunnistautuminen, pyyntömäärien rajoitus, kertakäyttöiset vanhenevat tunnisteet ja tiukasti rajattu CORS. Sitran mukaan suuri osa Suomen tekoälykentästä on yhä jäljessä juuri tällaisessa datanhallinnassa. Työ GDPR:n noudattamiseksi etenee Nirvexa.fi:ssä samanaikaisesti.
-
AVOIMUUS
Avoimuus tekoälystä sisäänrakennettuna
Koska asiakkaita palvelevat chatbotit kuuluvat tekoälysäädöksen ”rajoitetun riskin” luokkaan, Nirvexan chatit on alusta asti suunniteltu kertomaan käyttäjälle, että hän keskustelee tekoälyn kanssa. Tämä vastaa suoraan siihen sääntelyosaamisen aukkoon, jonka FAIR EDIH:n tutkimus havaitsi niin yleiseksi.
-
TUOTTEISTETTU
Rakennettu tuotteeksi, ei pelkäksi työkaluksi
AI Finlandin raportti on selvä: johtavat yritykset tuotteistavat tekoälyä asiakkailleen eivätkä käytä sitä vain sisäisesti. Nirvexan Business DNA Engine noudattaa samaa logiikkaa: se analysoi yrityksen verkkosivuston usean tekoälyagentin avulla ja suosittelee juuri kyseiselle yritykselle sopivia tekoälyagentteja. Se on suora tie kohti ”edelläkävijöiden” joukkoa eikä katoavaa keskikastia.
Suomella ei ole enää mukavaa mahdollisuutta odottaa, ei nyt kun valvonta on todella alkanut ja ero kasvaa joka vuosineljännes. Kysymys ei ole enää siitä, otetaanko tekoäly käyttöön. Kysymys on siitä, kenen luotat tekevän sen oikein.